Raskauden ajan ravitsemus

Hiilihydraatit
Sikiö käyttää tärkeimpänä energianlähteenään glukoosia, jota se saa äidin elimistöstä sokereista. Myös äidin aineenvaihdunta kaipaa hieman hiilihydraatteja. Tavallisesta suomalaisesta ruoasta (peruna ja vilja) saa tämän tarvittavan määrän moninkertaisesti.

Rasvat
Ruokavalion ei tarvitse olla kovin rasvapitoista, mutta välttämättömien rasvahappojen saanti tulee kuitenkin turvata. Kannattaa siis syödä esimerkiksi kalaa ja kanaa sekä kasviöljyä, ne ovat hyvä vaihtoehto pitämään elimistöä balanssissa, koska ne sulavat nopeasti.

Proteiinit
Proteiinien tarve on noin 15-25% energian saannista vuorokaudessa, joten riippuen energiantarpeesta proteiinin saannin suositus on useita kymmeneniä tai yli sata grammaa, eli tavallista suurempi. Suomalaisten ruokavaliossa tavallisesti on paljon hyvälaatuisia proteiineja, joten mitään erityisvaatimuksia tämä ravintoaine ei vaadi saavuttaakseen tarvittavan määrän. Valkuaisainetta tarvitaan sikiön ja kohdun muodostukseen sekä kohdun ja tukikudosten, myös rintarauhasten kasvuun. Kasvisruokavaliota noudattavan odottavan äidin tulee kuitenkin tarkistaa, että varmasti tulee käytettyä samanaikaisesti erilaisia proteiinilähteitä.

Vitamiinit ja kivennäisaineet
Myös näiden aineiden tarve lisääntyy raskauden aikana, ja helpoin tapa on lisätä ruoka-annosten kokoa - järkevästi. Jos epäilee saavansa liian vähän vitamiineja tai kivennäisaineita, niin lisäksi voi käyttää tablettivalmisteita, mutta ne eivät korvaa ravinnon monipuolisuutta, vaan ne ovat tarkoitettu ainoastaan ruokavalion täydennykseksi. Vitamiinien saanti voi olla erityisen vaikeaa ja niukkaa hyvin nuorilla synnyttäjillä, paino-ongelmaisilla ja kolmatta tai useampaa lasta odottavilla. Vitamiinien ja kivennäisaineiden yliannostelua tulee varoa, esim. A-vitamiinin liika-annokset voivat aiheuttaa sikiölle vakaviakin kehityshäiriöitä. Omatoimista ja monien eri valmisteiden samanaikaista käyttöä tulee välttää.

Foolihappoa saa vihreistä kasviksista ja sitä tarvitaan aineenvaihduntaan sekä em. riskien lieventämiseen.

D-vitamiinia suomalaiset saavat talvella niukasti, koska auringonvalon aikaansaamaa vitamiinivaikutusta ei ihossa tapahdu. Ainakin loka-maaliskuussa on raskaana oleville suositeltavaa syödä D-vitamiinivalmistetta (n. 10 mg / pv), lisäksi sitä saa kalasta ja vitaminoidusta margariinista.

Kalsium imeytyy raskausaikana tavallista paremmin eikä sen puute ole raskauden aikana todennäköistä, mikäli käyttää kohtuullisesti erilaisia maitovalmisteita säännöllisesti. Suositus on noin 900 mg päivää kohden.

Rautaa tarvitaan noin 30 mg päivittäin lähinnä punasolumassan lisääntymisen, sikiön veren muodostuksen ja synnytyksen aikaisen raudan menetyksen takia. Sitä saa parhaiten lihasta, maksasta ja muista sisäelimistä. Maksaa ei kuitenkaan suositella enää raskausajan ruokavalioon, koska siinä on liian paljon A-vitamiinia. Äidin omat rautavarastot menetetään raskauden ja etenkin imetyksen aikana - varaston takaisin kerääminen kestää noin 2 vuotta. Huono rautatilanne hidastaa sikiön kasvua ja huonontaa äidin yleiskuntoa. Rautavalmisteita suositellaan, jos hemoglobiiniarvo on alhainen, on anemiaa, edellinen raskaus oli alle 2 vuotta sitten tai jos synnyttäjä on alle 20-vuotias tai vegaani.

Veren sinkkitaso laskee raskauden aikana yleensä miltei 30 %. On joitakin viitteitä tutkimuksissa siitä, että kun ravinnon sinkkimäärä laskee alle puoleen päivittäisestä suosituksesta (noin 20 mg) ja samalla proteiinin saanti on riittämätöntä, niin lapsi on kooltaan keskimääräistä pienempi syntyessään.

Piia Jaatinen

Lähteet:
Bradford, Nikki. Elämä ennen syntymää : raskauden kulku viikko viikolta. 1999.
Julin, Petra. Tuhat ja yksi konstia odottaa oikein. 1999.
Lapsi, perhe ja ruoka : imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. 1997.

Sivun alkuun