Kasvisruokavalioiden ravitsemuksellisuus

Tänä päivänä Suomessa monipuolista laktovegetaarista ruokavaliota pidetään yhtä lailla terveyttä edistävänä kuin monipuolista sekaruokavaliotakin. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee ruokavalion riittävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden. (Rasvojen määrä ja laatu, sopiva energiaravintoaineiden saanti, monipuolisesti kaikenlaisia ruoka-aineita, vähän suolaa.) Kasvissyöjät välttävät yleensä nautintoaineita, kuten tupakkaa, alkoholia, kahvia ja tavallista teetä. He eivät myöskään syö puhdistettuja elintarvikkeita, kuten sokeria, puhdistettua viljaa, tavallisia makeisia ja virvoitusjuomia. Suolaa käytetään myös niukasti ja tavallisimmin valitaan erilaisia yrttisuoloja tai muita suolavalmisteita.

Ruokien makeuttamiseen käytetään yleensä hunajaa, fariinisokeria, erilaisia sokerisiirappeja sekä marjojen ja hedelmien, myös kuivattujen, luontaista makeutta.
Kasvisruokavalio on vähärasvainen ja kolesterolin määrä on pieni. Toisaalta rasvaa on mahdollista käyttää runsaastikin. Vegaanin ruokavalion rasva on peräisin kasviöljyistä. Lakto-vegetaristit ja Lakto-ovovegetaristit saavat lisärasvaa voista, munankeltuaisesta, kermasta ja muista maitovalmisteista.

Kasvisruokavalion myötä ravitsemukseen tulee monia edullisia piirteitä. Rasvan kokonaismäärä sekä suolan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin määrät jäävät vähäisiksi. Sokerin, puhdistetun viljan ja yleensä myös energian saanti vähenee. Ravintokuitua sen sijaan tulee runsain määrin. Kasvisruokavalion myötä ravitsemukseen tulee monia edullisia piirteitä. Rasvan kokonaismäärä sekä suolan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin määrät jäävät vähäisiksi. Sokerin, puhdistetun viljan ja yleensä myös energian saanti vähenee. Ravintokuitua sen sijaan tulee runsain määrin.

Runsaasti kasviksia ja hedelmiä nautittaessa saattaa joidenkin haitallisten aineiden, kuten torjunta-ainejäämien, raskasmetallien, kasvien luontaisten myrkkyjen ja homemyrkkyjen, vaara suurentua. Vaihteleva ja monipuolinen valinta sekä huolellinen puhdistaminen ja hedelmien kuoriminen vähentävät näiden aineiden pitoisuuksia.

Hammasvaurioiden riski kasvaa, kun käytetään samanaikaisesti runsaasti raakaravintoa, pähkinöitä ja siemeniä sekä happamia kasviksia ja mehuja. Hampaat kuluvat mekaanisesti ja happamuus liuottaa kiilteen mineraaleja. Aterian päättävä maitovalmisteiden käyttö tasapainottaa happamien tuotteiden haittavaikutuksia.
Suomalaisista laktovegetaristeista 77%:lla on todettu hampaiden eroosiota, kun tavallista sekaruokaa nauttivilla esiintyvyys on vain 5%.

Vanhat käsitykset liha- ja maitotuotteiden asemasta ihmisen ruokavaliossa ovat järkkymässä. Yhä useampi ravitsemustieteilijä on tullut siihen tulokseen, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Kasvissyöjät saavat ravinnostaan runsaasti kuituja, mineraaleja ja vitamiineja, mutta niukasti kolesterolia, rasvoja ja suolaa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että kasvisruokavalio vähentää elintasosairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän sekä diabeteksen riskiä.

Valkuaistakin kasvissyöjä saa ravinnostaan riittävästi. Erilaisia viljatuotteita, palkokasveja ja vihanneksia sisältävällä ruokavaliolla valkuaistarve tulee helposti täytetyksi. Myös luuston terveydelle tärkeää kalsiumia monissa kasvikunnan tuotteissa on enemmän kuin maidossa. Osa kasvissyöjistä eli vegetaristeista käyttää lisäksi maitotaloustuotteita tai sekä maitotaloustuotteita että munia. Kasvisruokavalio tarjoaa lukemattomia herkullisia ateriavaihtoehtoja, joita valmistetaan vilja- ja palkokasveista, vihanneksista, juureksista, pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista.

Piia Jaatinen
Lähteet
Kylliäinen, Lintunen 1995. Ravitsemus ja terveys. WSOY.
Rauma, Anna-Liisa 1998: Vegaanien ravitsemus ja terveydentila. Luentomoniste.
www.vegsoc.org/info/definitions.html

Sivun alkuun