Kasvi- vai eläinproteiini?

Kasviproteiineja soijaa lukuun ottamatta sanotaan heikkolaatuisiksi valkuaisaineiksi, kun taas eläinkunnan proteiinit ovat korkealaatuisia. Millä perusteella jako suoritetaan ja pärjääkö pelkällä heikkolaatuisella proteiinilla?

Ruuansulatuskanavassa proteiinit pilkkoutuvat lopulta aminohapoiksi. Niitä voi kutsua elintärkeiksi rakennuspalikoiksi, joita yhdistelemällä saadaan aikaan haluttu rakenne. Aminohappoja on yhteensä 22 ja niitä erilailla yhdistelemällä saadaan aikaan loputon määrä erilaisia rakenteita.

Osa aminohapoista tulee saada ravinnosta päivittäin, koska elimistö ei pysty niitä valmistamaan. Näitä välttämättömiä aminohappoja ovat leusiini, lysiini, isoleusiini, treoniini, tryptofaani, metioniini, valiini ja fenyylialaniini. Kasvavalle lapselle välttämättömiä aminohappoja ovat lisäksi arginiini ja histidiini.

Yhdestä vai yhdistellen?
Eläinkunnan proteiinien korkealaatuisuus johtuu siitä, että niiden aminohappokoostumus on lähes ihanteellinen. Ihminen pystyy käyttämään lihan, kalan, munan ja maitotuotteiden proteiinin lähes täydellisesti uusien kudosten valmistamiseen. Koska eläinperäinen proteiini sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja elimistön tarvitsemissa suhteissa, se luokitellaan täysipainoiseksi proteiiniksi.

Kasviproteiineissa ei ole kaikkia välttämättömiä aminohappoja (paitsi soijassa). Sen vuoksi niitä kutsutaan vaillinaisiksi ja heikkolaatuisiksi proteiineiksi. Kasviproteiinit jäävät auttamatta kakkoseksi tällaisessa vertailussa ja vaaka kallistuu eläinproteiinien puoleen. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan kasviruokavaliota noudattavan on täysin mahdollista saada helposti ravinnostaan välttämättömät aminohapot. Soijapavut ovat esimerkiksi loistava, vähärasvainen proteiininlähde ja yhdistelemällä täysjyväviljoja papujen ja linssien kanssa, löytyy ravinnosta samat välttämättömät aminohapot kuin lihasta. Kasvikunnan puolelta proteiinia löytyy myös pähkinöistä, manteleista, siemenistä, iduista ja eräistä vihanneksista.

Ravinnon proteiininlähteet:

· liha ja lihatuotteet
· maito ja maitotuotteet
· kananmunat
· kala- ja äyriäisruuat
· linssit ja pavut
· soijatuotteet
· pähkinät ja siemenet
· täysjyväviljat

Käytännössä jaolla korkea- ja heikkolaatuisiin proteiineihin ei siis ole merkitystä, koska päivittäinen ravinto pitää sisällään monenlaisia kasviproteiineja. Tärkeintä on syödä monipuolisesti vähärasvaisia proteiineja. Saat normaaleista elintarvikkeista tarvitsemasi proteiinit ja sitä kautta myös aminohapot. Pidä kuitenkin huoli, että käytät näitä proteiininlähteitä säännöllisesti.

tuuli.net

Lähteet:
· Fogelholm, Mikael. Syö ja liiku mielelläsi. WSOY. 1999.
· Pakeman, Sinikka. Terveellisen ravinnon aakkoset. Gummerus. 2000.

Sivun alkuun