Huonomaineiset rasvat

Rasvojen huonot vaikutukset ovat ihmisille huomattavasti niiden positiivisia vaikutuksia tutumpia. Kaikki tietävät, että liiallinen rasvojen nauttiminen lihottaa, mutta tiesitkö, että ärtyneisyytesi saattaa johtua rasvojen puutteesta?

Hiilihydraattien ja proteiinien lisäksi kuuluvat rasvat makroravintoaineisiin, eli kehollemme elintärkeisiin rakennuspalikoihin. Rasvojen virallinen nimi on lipidi ja sillä tarkoitetaan sekä kovia, että juoksevia rasvoja. Monelle jako tyydyttyneet ja kerta- ja monityydyttymättömät rasvat on tuttu. Tyydyttyneet rasvat ovat niitä kovia ja epäterveellisiä rasvoja (esim. voi ja laardi), kun taas tyydyttymättömät ovat juoksevia ja terveellisempiä (esim. oliivi-, auringonkukka- ja rypsiöljy).

Valitessa ruokaa lautaselle, tulisi kiinnittää huomiota myös ravinnon rasvahappokoostumukseen. Ravinnon laatu kohenee valitessa monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä ruokia tyydyttymättömien sijasta. Elimistölle välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo, jota saa kylmäpuristetusta vehnänalkioöljystä ja auringonkukkaöljystä sekä soijalesitiinistä, ja alfalinoleenihappo. Tätä rasvahappoa saa kylmäpuristetusta pellavansiemenöljystä sekä kalaöljystä. Kalaöljy sisältää omega-3 rasvahappoja, joiden katsotaan parantavan veren rasva-arvoja ja edistävän hermoimpulssin kulkua aivoissa. Lisäksi ne vähentävät riskiä sairastua tulehdussairauksiin, kuten flunssaan.

Mihin kehomme tarvitsee rasvoja?
Rasvoista saatavaa energiaa keho käyttää mm. perusaineenvaihdunnan ylläpitämiseen, kevyen lihastyön energiaksi ja se on myös hyvä lämmön ylläpitäjä. Rasvoilla on paljon tekemistä vitamiinien kanssa. Ne tehostavat rasvaliukoisten vitamiinien A, D, E, K ja kalsium imeytymistä, sekä auttavat niitä kulkemaan ruuansulatuskanavan läpi. Rasvat vaikuttavat myös hermo- ja muistitoimintaan, koska tietyt rasvat toimivat hermoratojen eritysaineina. Tästä syystä näiden rasvojen puute ruokavaliossa saattaa aiheuttaa ärtyisyyttä tai vakavampia hermostollisia häiriöitä. Myös aivojen tehokas toiminta vaatii tiettyjä rasvoja polttoaineekseen. Monia sisäelimiämme suojaa rasva, sekä solun suojakalvosta on suuri osa rasvaa. Rasvan puute saattaa olla seurauksena mm. sappikivien muodostumiseen.

Rasvat osallistuvat myös hormonien valmistamiseen. Jos rasvoja ei ole saatavilla, hormoneja ei synny ja jotkut kehon toiminnot häiriintyvät. Tästä esimerkkinä voidaan mainita naisurheilija tai anorektikko, jonka kehon rasvaprosentti on ollut pitkään luonnottoman alhaisena ja tästä syystä ovat kuukautiset loppuneet.

Rasvoilla on myös osuutta kauneuteemme. Tiettyjen rasvojen nauttiminen sisäisesti vaikuttaa suotuisasti ihomme ja hiuksiemme laatuun. Laihduttajien tulisikin ottaa tämä huomioon, koska rasvaton dieetti saattaa aiheuttaa ihon ja hiuksien kuivumista.

Suositeltavat rasvanlähteet
Moni tietää ravinnon rasvan lähteet paremmin kuin muiden makroravintoaineiden lähteet. Tässä vielä listaa, miten valitset terveellisimmät rasvanlähteet.

Kasvilähteet:

· pellavan-, seesamin-, kurpitsan ja auringonkukansiemenet ja niistä saatava öljy
· pähkinät ja mantelit sekä niistä saatavat öljyt
· rypsiöljy
· oliiviöljy

Eläinlähteet:

· vähärasvaiset tai rasvattomat vaihtoehdot maitotuotteista
· vähärasvainen liha, kuten kana ja kalkkuna
· rasvaisia kaloja (lohi, makrilli, sardiini, taimen) suositellaan nautittavaksi ainakin n.3 kertaa viikossa

tuuli.net

Lähteet:
· Pakeman, Sinikka. Terveellisen ravinnon aakkoset. Gummerus. 2000.

Sivun alkuun